Hyppää sisältöön

Mistä seurakuntien luottamushenkilöt päättävät?

Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenet. Seurakuntien luottamushenkilöt suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat seurakunnan toimintaa. 
Seurakuntavaaleissa valittavat luottamushenkilöt päättävät monista keskeisistä seurakunnan/seurakuntayhtymän toimintaan, hallintoon ja talouteen liittyvistä asioista. Luottamushenkilöt päättävät esimerkiksi

  • seurakunnan kirkollisveroprosentista, talousarvioista ja monista muista talousasioista
  • rakennushankkeista 
  • avustuksista
  • monista työntekijävalinnoista ja uusista viroista.
  • seurakunnan toiminnan painotuksista
  • seurakunnan tilojen käytöstä

Luottamushenkilöt äänestävät myös kirkolliskokousvaaleissa eli valitsevat päättäjät kirkon ylimpään päättävään elimeen. Kirkolliskokous päättää esimerkiksi kirkon oppiin liittyvistä kysymyksistä ja koko kirkon taloudesta.

Seurakuntien ja seurakuntayhtymien päätöksenteko

Kirkkovaltuusto

Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättäjä, joka johtaa itsenäisen seurakunnan toimintaa. Kirkkovaltuusto tekee seurakunnan taloutta ja viranhaltijoita koskevat tärkeimmät päätökset ja valitsee jäsenet kirkkoneuvostoon. Kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvat esimerkiksi päätökset seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista, kirkollisvero, rakennushankkeet ja uudet virat. Kirkkovaltuuston erityiseen toimivaltaan kuuluu kappalaisen valinta sekä valtuutettujen äänioikeus hiippakuntavaltuuston, kirkolliskokousedustajien ja piispan vaalin maallikkovalitsijoitten vaalissa.

Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston, joka vastaa käytännön johtamisesta ja valmistelee asiat kirkkovaltuuston päätettäväksi. Seurakuntayhtymässä päätösvaltaa käyttää seurakuntavaaleilla valittava yhteinen kirkkovaltuusto.

Yhteinen kirkkovaltuusto

Yhteinen kirkkovaltuusto päättää seurakuntayhtymän talousarviosta, kirkollisveron suuruudesta, rakennushankkeista ja suurimmista avustuksista. Kirkkovaltuusto jakaa seurakuntatyöhön käytettävät varat seurakuntien kesken.

Seurakuntayhtymässä päätösvaltaa käyttää seurakuntavaaleilla valittava yhteinen kirkkovaltuusto. Se on seurakunnan ylin päättäjä, joka johtaa itsenäisen seurakunnan toimintaa. Yhteinen kirkkovaltuusto tekee seurakuntayhtymän taloutta ja viranhaltijoita koskevat tärkeimmät päätökset ja valitsee jäsenet yhteiseen kirkkoneuvostoon. Yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvat esimerkiksi päätökset seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista, kirkollisvero, rakennushankkeet ja uudet virat. Lisäksi sen erityiseen toimivaltaan kuuluu kappalaisen valinta sekä valtuutettujen äänioikeus hiippakuntavaltuuston, kirkolliskokousedustajien ja piispan vaalin maallikkovalitsijoitten vaalissa.

Yhteinen Kirkkovaltuusto valitsee yhteisen kirkkoneuvoston, joka vastaa käytännön johtamisesta ja valmistelee asiat yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi.

Kirkkoneuvosto

Kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa ja toimii kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Kirkkoneuvosto vastaa seurakunnan yleisestä hallinnosta ja on seurakunnan taloudenhoitaja. Kirkkoneuvosto edustaa seurakuntaa suhteessa valtioon ja muihin viranomaisiin, solmii seurakunnan sopimukset ja edustaa oikeudellisissa toimissa. Kirkkoneuvosto valitsee suurimman osan seurakunnan viranhaltijoista.

Seurakuntayhtymään kuuluvissa seurakunnissa kirkkoneuvoston sijaan valitaan seurakuntaneuvosto, jonka jäsenet valitaan seurakuntavaaleissa. Myös seurakuntaneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra. Seurakuntaneuvoston tehtävät ovat sekoitus kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston toimivaltaa. Seurakuntayhtymän valmistelu- ja toimeenpanoelimenä toimii yhteinen kirkkoneuvosto, jonka yhteinen kirkkovaltuusto valitsee. Kirkkoneuvosto toimii siis molemmissa tapauksissa.

Seurakuntaneuvosto

Seurakuntaneuvosto johtaa seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan toimintaa. Seurakuntaneuvoston jäsenet suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat seurakunnan toimintaa. Kukin seurakuntaneuvosto päättää oman seurakuntansa toiminnasta ja valitsee seurakunnan työntekijät. Lapsityö, nuorisotyö, vanhustyö ja diakoniatyö painotuksineen kuuluvat seurakuntaneuvostojen toimialaan.

Yhteinen kirkkoneuvosto

Yhteinen kirkkoneuvosto johtaa seurakuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta. Se valmistelee yhteisen kirkkovaltuuston kokoukset ja panee toimeen sen päätökset.

Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee kahden vuoden välein yhteisen kirkkoneuvoston. Sen puheenjohtajana toimii tuomiokapitulin tehtävään nimittämä seurakuntayhtymän seurakunnan kirkkoherra.

Yhteisellä kirkkoneuvostolla on yhteisen kirkkovaltuuston päättämä ohjesääntö. Ohjesäännössä määrätään muun muassa yhteisen kirkkoneuvoston jäsenmäärä, joka on 5–15 henkilöä.

Yhteinen kirkkoneuvosto on seurakuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin. Se edustaa seurakuntayhtymää, sekä valmistelee ja toimeenpanee yhteisen kirkkovaltuuston päätökset. Yhteinen kirkkoneuvosto myös johtaa seurakuntayhtymän tehtäväksi annettuja seurakunnallisia työmuotoja.