<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=661596091551613&amp;ev=PageView&amp;noscript=1"> Hyppää sisältöön

Seurakuntavaalien sanasto

Eikö vaalislangi tunnu tutulta? Tutustu seurakuntavaalien tärkeimpiin termeihin.

Ehdokas

Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka

  • täyttää 18 vuotta viimeistään 20.11.2022.
  • on seurakunnan jäsen viimeistään 15.9.2022.  
  • antaa kirjallisen suostumuksen ehdokkaaksi asettumisesta.
  • on kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö kuuluu kirkkoon ja on sitoutunut rakentamaan yhteisön tulevaisuutta.

Ehdokkaaksi voi asettua liittymällä ehdokaslistalle tai perustamalla valitsijayhdistyksen.

Kirkkoneuvosto

Kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa ja toimii kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Kirkkoneuvosto vastaa seurakunnan yleisestä hallinnosta ja on seurakunnan taloudenhoitaja. Kirkkoneuvosto valitsee suurimman osan seurakunnan viranhaltijoista.

Mistä seurakuntien luottamushenkilöt päättävät?

Kirkkovaltuusto

Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Seurakunnilla on laaja toiminnallinen ja taloudellinen itsenäisyys; luottamushenkilönä pääset aidosti vaikuttamaan siihen, miten oma seurakuntasi toimii. Jäsenet valtuustoon valitaan seurakuntavaaleissa.

Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston, joka vastaa käytännön johtamisesta ja valmistelee asiat kirkkovaltuuston päätettäväksi.

Mistä seurakuntien luottamushenkilöt päättävät?

Kirkolliskokous

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous. Se käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.

Kirkolliskokousedustajia ovat piispat (10) ja 96 hiippakunnittain valittua edustajaa, joista 32 on pappeja (yksi kolmasosa) ja 64 maallikoita sekä valtioneuvoston määräämä edustaja, kenttäpiispa ja saamelaisten edustaja. Edustajia on yhteensä 109.

Maallikkoedustajat valitaan hiippakunnittain kirkkovaltuustoissa ja seurakuntaneuvostoissa suoritettavilla salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla. Äänioikeutettuja ovat edellä mainittujen luottamushenkilöelinten maallikkojäsenet ja vaalikelpoisia hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan vaalikelpoiset, tehtävään suostuneet maallikkojäsenet. Vaalissa äänille lasketaan painoarvot, jotka riippuvat seurakunnan jäsenmäärästä.

Pappisedustajat valitaan hiippakunnittain suoritettavilla enemmistövaaleilla, joissa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat hiippakunnan papit.

Kirkolliskokouksen toimikausi kestää neljä vuotta. Kirkolliskokous kokoontuu yleensä viikon kestävään istuntoon toukokuussa ja marraskuussa.

Esitysoikeus kirkolliskokoukseen on piispainkokouksella, kirkkohallituksella sekä hiippakuntavaltuustoilla ja aloiteoikeus kirkolliskokousedustajilla. Kirkolliskokouksen puheenjohtajana on arkkipiispa.

Luottamushenkilö

Seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt ovat seurakuntalaisten edustajia ja seurakunnan työntekijöiden kumppaneita. He ovat mukana päättämässä, vaikuttamassa, ideoimassa ja kehittämässä seurakunnan toimintaa kirkkovaltuustoissa, kirkkoneuvostoissa ja seurakuntaneuvostoissa.

Luottamushenkilön tehtävänä on mm.
•    tuoda seurakuntalaisten ääni päätöksentekoon
•    varmistaa seurakunnan toiminnalle riittävät ja oikein suunnatut resurssit
•    puolustaa seurakunnan avoimuutta viestinnässä ja päätöksenteossa
•    päättää työntekijävalinnoista
•    antaa osaamisensa seurakunnan käyttöön
•    luoda kirkon julkisuuskuvaa
•    valita kirkolliskokouksen maallikkoedustajat
•    osallistua oman hiippakunnan piispan valintaan

Mistä seurakuntien luottamushenkilöt päättävät? 

Kirkon lähetystyö ja kansainvälinen diakonia

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyö ja kansainvälinen diakonia on organisoitu sopimusjärjestöjen kautta. Näitä ovat:

Järjestöt toimivat lähetystyön, kehitysyhteistyön ja katastrofiavun tehtävissä yli 60 maassa, kuudessa maanosassa. Niiden yhteenlaskettu budjetti on yli 95 miljoonaa euroa ja työntekijöitä ulkomailla on lähes 300. Seurakunnilla on järjestöjen kanssa yli 2000 kohdennettua sopimusta, joissa sovitaan, mihin seurakunnan osoittamat varat järjestön työssä käytetään.

Seurakuntaneuvosto

Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat seurakuntaneuvoston jäsenet. Seurakuntaneuvosto johtaa seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan toimintaa. Kukin seurakuntaneuvosto päättää oman seurakuntansa toiminnasta ja valitsee seurakunnan työntekijät. Lapsityö, nuorisotyö, vanhustyö ja diakoniatyö painotuksineen kuuluvat seurakuntaneuvostojen toimialaan.

Mistä seurakuntien luottamushenkilöt päättävät?

Seurakuntayhtymä

Seurakuntayhtymä muodostuu useista seurakunnista. Yhtymiä on yleensä suurissa kaupungeissa. Yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat.

Vaalilautakunta

Vuoden 2022 seurakuntavaalien toimittamisesta seurakunnassa huolehtii vaalilautakunta. Vaalilautakunnan asettaa kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto. Vaalilautakunta tulee asettaa viimeistään 31.5.2022.

Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä ehdokkaan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä.

Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi päättää, että seurakunta jaetaan äänestysalueisiin, jolloin vaalilautakunta jakautuu jaostoihin. Jaosto on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Jaoston tehtävänä on huolehtia äänestyksen käytännön toteuttamisesta äänestysalueella.

Valitsijayhdistys

Valitsijayhdistys on yhteisö, jonka tarkoituksena on asettaa ehdokas vaaleihin.

Vaaleihin laaditaan useammasta ehdokkaasta koostuvia ehdokaslistoja. Ehdokkaita voi asettaa valitsijayhdistys, johon kuuluu vähintään 10 seurakunnan äänioikeutettua jäsentä.

Mikäli haluat perustaa oman valitsijayhdistyksen, tarvitset listallesi vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta saat tarvittavat ohjeet ja asiakirjat.

Yhteinen kirkkoneuvosto

Yhteinen kirkkoneuvosto johtaa seurakuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta. Se valmistelee yhteisen kirkkovaltuuston kokoukset ja panee toimeen sen päätökset.

Mistä seurakuntien luottamushenkilöt päättävät?

Yhteinen kirkkovaltuusto

Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston jäsenet. Yhteinen kirkkovaltuusto päättää seurakuntayhtymän talousarviosta, kirkollisveron suuruudesta, rakennushankkeista ja suurimmista avustuksista. Kirkkovaltuusto jakaa seurakuntatyöhön käytettävät varat seurakuntien kesken.

Mistä seurakuntien luottamushenkilöt päättävät?

Äänioikeutettu

Seurakuntavaalit ovat edelleen ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa 16-vuotialla on äänioikeus. 

Seurakuntavaaleissa saavat äänestää viimeistään vaalipäivänä 16 vuotta täyttävät evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, jäsenyys riittää. Kirkkoon liittymisen tulee olla rekisteröity 15.8.2022 mennessä.